Maalaa aarteesi kerralla oikein


Äitini 40 vuotta vanha Lundian lipasto on jo pitkään kaivannut kunnostusta. Putkiremontin yhteydessä asunnon kaikki huoneet remontoidaan. Huonekalujen järjestys ja värimaailma muuttuvat. On aika tarttua pensseliin ja maalata hyvin palvellut lipasto uuteen kukoistukseen. Remontoitavassa makuuhuoneessa se sujuu näppärästi, kun huoneesta on lämmitys pois päältä ja vaihdettavaa lattiaa ei tarvitse varoa.

Olen tottunut maalaamaan huonekaluja Tikkurilan Helmi kalustemaalilla, jolla on mielestäni helppo maalata siistiä pintaa ilman siveltimen jälkiä. Huonekalut ovat kestäneet hyvin myös käyttöä. Pysyn uskollisena tavoilleni, mutta toki muutkin vastaavat maalit sopivat projektiin.

Toteutus

Luulin tarttuvani puuhuonekaluun, mutta runko onkin lastulevyä! Yleensä en vaivaudu moisia hepsankekkaleita kunnostamaan. Nyt teen poikkeuksen. Toimeen siis! 

Puhdistan pinnat pintaliasta, hion ne hiomapalikkaan käärityllä 120 hiomapaperilla ja viimeistelen 180 karkeudella. Laatikostoa hiottaessa kannattaa muistaa, että ohut puuviilupinta ei kauheasti hiontaa kestä. Varo hiomasta pintaa pilalle! Käsin hiottaessa tätä vaaraa ei juuri ole, mutta hiomahiiren kanssa varovaisuus on paikallaan. Varsinkin kulmat menevät helposti hajalle.

Laatikoiden hyväkuntoisia sisäpuolia ja sivuja en aio maalata. Teippaan maalarinteipillä laatikoiden etulevyjen sisäpuolet ja sivut 2 cm päästä etulevyistä. Teippaus on ärsyttävä, mutta amatöörimaalarille välttämätön työvaihe. Teippauksen jälkeen laatikot saa maalata huolettomasti ja rajauksista tulee silti siistit.

Pohjamaalauksen voi tehdä vedellä ohennetulla kalustemaalilla tai tartuntapohjamaalilla. Lipasto tulee kovaan käyttöön, joten päädyn varmuuden vuoksi viimeksi mainittuun. Pohjamaali on jäänyt edellisestä projektista ja on valkoista. Ei mikään ideaali tilanne, mutta tällä mennään. 

Kun pohjamaali on kuivunut, se hiotaan 180 karhealla hiomapaperilla ja päälle maalataan kerros puolihimmeää, mustaa Helmi kalustemaalia. Maalaustulos on hyvä, kun maalia levitetään reilusti poikki- ja ristivedoin parin, kolmen siveltimen leveydeltä, minkä jälkeen pinta tasoitetaan reunasta reunaan ulottuvin vedoin. Ensimmäisen maalikerroksen kuivuttua se hiotaan. Toinen maalikerros, välihionta ja vielä kerros mustaa. 

Jokaisen maalauksen jälkeen pintojen on annettava kuivua seuraavaan päivään (kuivumisaika 16 h), joten projekti vie aikaa, mutta vesiohenteista maalia on mukava käyttää: hajuhaitta on olematon ja pensseli on helppo puhdistaa.

Ensimmäisen maalauskerroksen jälkeen maalaustulos kannattaa tarkistaa. Jos maalattuun pintaan on jäänyt ikävän näköisiä siveltimenjälkiä tai pinnan kiiltoaste vaihtelee, maali on kuivunut liian nopeasti. Laske lämpötilaa, lisää ilman kosteutta tai kostuta maalattava pinta kevyesti ennen maalausta. Tarkista myös sivellin. Vesiohenteiselle maalille sopii keinoharjassivellin. Luonnonharjassivellin saattaa imeä vettä ja turvota, minkä jälkeen sillä on mahdoton maalata siistiä ja tasaista pintaa.


Kun laatikosto on maalattu, sitä ei heti seuraavana päivänä kannata täyttää ja ottaa käyttöön. Maali saavuttaa lopullisen lujuutensa vasta 2-3 päivän kuluttua, mutta tämän pienen odotuksen jälkeen oletan sen olevan käyttökelpoinen seuraavat 40 vuotta! Huonekalun käyttöikä tuplaantuu, mikä on ekologisesti kestävämpi valinta kuin uuden lipaston osto. 

Mutta, mutta, ... maalia jäi, mikä on huono juttu. Silloin alkaa miettiä mihin sen voisi käyttää. Ihan jokin pieni projekti vaan, tietysti. Silmäni osuu Lundian kirjahyllyyn ja työpöytään. Se siitä nopeasta pikku hommasta! Lisää maalia kaupasta, ja nyt nekin ovat mustat. 

Työtuoli tosin ei kaiken tämän maalauksen jälkeen sovi joukkoon ...

Materiaalit

hiomapaperia 120
hiomapaperia 180
korkista valmistettu hiontapalikka
maalarinteippiä
keinoharjassivellin
tartuntapohjamaalia
vesiohenteista kalustemaalia



Samankaltaisia

0 kommenttia