"...ettei mitään, jota voi ja täytyy käyttää, saa milloinkaan käyttää repaleisena tahi heittää pois kelpaamattomana, tulematta edes kertaakaan paikatuksi."
Mathilda Langlet'in Täydellinen käsikirja perheenemännille, 1885
Lapsiperheessä se on välillä päivä ja paikka. Niin se on aina ollut. Äitini sukupolvi yritti äitiensä ja isoäitiensä tavoin häivyttää paikatut ja korjatut kohdat näkymättömiin. Tytöt viettivät koulussa monta tuntia tätä taitoa harjoitellen.
Nykyään otetaan rennommin. Paikat saavat näkyä. Netistä löytyy toinen toistaan hauskempia paikkaustapoja. Iloisenvärisellä kirjontalangalla ristiin tikaten on yksi nopeimmista tavoista korjata farkkujen polveen päivän leikeissä ilmestynyt reikä.
2 kommenttia
Minäkin olen paikannut vaatteita tällä tyylillä. Ensi kerralla meinaan ottaa esimerkistäsi rohkaistuneena räväkän väristä lankaa :)
VastaaPoistaMitä räväkämpi sen parempi! :-)
Poista