Joulukorttipajan salaiset niksit


Työkiireet unohtuvat, kun istuu pöydän ääreen askartelemaan lasten kanssa. Näissä joulukorteissa riittää tekemistä kaikille. 3-vuotias osaa jo tehdä hienoja lintuja sormiväreillä. Hieman vanhemmat lapset lisäävät yksityiskohdat ja aikuinen hoitaa viimeistelyn.

Jokainen kortti on oma yksilönsä. Samaa työvaihetta ei tarvitse toistaa. Taiteellisia vapauksia saa ottaa ja ryhmänä työ etenee joutuisasti. Kukaan ei pääse kyllästymään ja muutama näppärä niksi takaa onnistuneen lopputuloksen.

Tarvikkeet

tukevaa kartonkia korttien pohjaksi
taustaksi sopivaa tapettia
liimapuikko
valkoista ja punaista sormiväriä
musta kuulakärkikynä
punaista leimasinväriä
leimasimia

Teko-ohje

Sain rautakaupasta valikoimista poistuneen tapettimallikansion, jossa on monta sivua aivan ihanaa, harmaata tapettia, jossa oli nukkamainen, pehmeä pinta. Sen nähdessäni ajattelin heti, että tästä tulee joulukortteja. 

Kartonki leikataan hieman suunniteltua korttia isommaksi ja sen toiselle puolelle liimataan vielä isompi tapetinpala. Kortti käännetään kartonkipuoli ylöspäin ja ylimääräinen (kartongin yli ulottuva) tapetti leikataan pois. Seuraavaksi liimataan tapetti myös kortin toiselle puolelle, kortti käännetään ja ylimääräinen tapetti leikataan pois. Kartonkia ja tapetinpaloja ei siis tarvitse leikata tarkasti tiettyyn mittaan. Tässä vaiheessa "sinne päin" on riittävän tarkka mitta, jonka lapsikin osaa leikata.


Nyt avataan sormiväripurkit ja ryhdytään taiteilemaan. Perheen pienin aloittaa painamalla korttiin valkoiseen väriin kastetulla peukullaan 2-4 täplää riviin. Kun täplä on kuivahtanut, sen päälle painetaan isommalla peukulla punainen täplä. Linnun pää ja punainen rintamus ovat valmiit.

Pienen lapsen on vaikea osua sormiväreillä juuri tiettyyn paikkaan. Se ei ole tarpeen. Korttia muunnellaan tuloksen mukaan. Seuraavaksi onkin aika tarkastella täplien sijaintia kortilla. Jos lintujen alle on jäänyt reilusti tilaa, sen voi täyttää piirtämällä siihen sopivan muotoisen puunoksan. Jos tilaa on naftisti, ohut oksa riittää. Tilaa voi täyttää myös asettamalla yhdelle tai useammalle linnulle hatun päähän. Samalla piirretään linnuille jalat. Ihan reunaan ei kannata piirrellä, sillä kortti ei ole vielä lopullisissa mitoissaan.


Tilan hallintaa helpottaa, jos käytössä on kaksi erilaista, hyvää joulua toivottavaa leimasinta: yksi kapea ja toinen tilaa vievä. Muitakin leimasimia voi käyttää. Kaikki on sallittua!



Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, käytin myös erilaisia tapetin paloja, kun yksiväriset palat alkoivat loppua kohden käydä vähiin. Se ei ollut katastrofi, vaan hauska haaste mielikuvitukselle. No, mites nämä linnut tähän saadaan sopimaan?

Kortteja on helppo muunnella myös erilaisilla reunuksilla. Kortin reunoihin liittyy myös viimeinen niksi. Pienen lapsen (ja usein aikuisenkin) on vaikea saada leimattua tekstiä suoraan. Ongelma poistuu, kun kortti leikataan lopulliseen kokoonsa vasta leimaamisen jälkeen. Sivut suoristetaan leikkaamalla vasta nyt, leimatun tekstin määräämän vaakalinjan mukaan. Tämän seurauksena kortit eivät ole samankokoisia, mutta se ei haittaa, saahan jokainen kortin vastaanottaja vain yhden tervehdyksen.

Samankaltaisia

0 kommenttia