Syksyisessä metsässä kaikki aistit avautuvat vastaanottamaan vuodenajan muhevaa lämpöä. Askel uppoaa pehmeään sammaleeseen. Parin askelen päässä jalan alla rapisee jo kuivunut jäkälä. Havupuut tuoksuvat. Kannon vierellä pilkottaa kantarelli ja pellon pientareella hehkuvat oranssinpunaiset pihlajanmarjat. Kaiken kultaa auringon hunajankeltainen valo.
Sivusta seuranneena olen huomannut, että näin syyskuussa metsän syli saattaa yllättäen kutsua onnellista kaupunkilaistakin. Kun matkan varrelta kerää mukaan reissusta kertovat kranssitarpeet, päivää on mukava muistella kotona.
Sivusta seuranneena olen huomannut, että näin syyskuussa metsän syli saattaa yllättäen kutsua onnellista kaupunkilaistakin. Kun matkan varrelta kerää mukaan reissusta kertovat kranssitarpeet, päivää on mukava muistella kotona.
Tarvikkeet
ohuita pajunoksia
rautalankaa
huonot sakset tai leikkaavat pihdit
rahkasammalta
jäkälää
kuusenoksia
pihlajanmarjoja
Teko-ohje
Kranssipohjaan tarvitaan muutama ohut ja taipuisa pajunvitsa, jotka kiepautetaan ympyräksi. Varpuja ei punota yhteen. Oksien ympärille pyöritetään rautalankaa, joka sekä sitoo pajut yhteen että antaa ohuelle rungolle tarvittavaa tukevuutta. Muodon ei tässä vaiheessa tarvitse olla täydellinen. Rautalangan vahvistamaa pohjaa on helppo muotoilla, kun se on valmis.(Itselläni on tapana tehdä näitä pohjia useampi samalla kertaa. Käytän yhden ja jätän loput odottamaan tulevia kransseja. Näin pohjaa ei tarvitse joka kerta tehdä, mikä nopeuttaa kranssin sitomista.)
Pajupohjan päälle kiinnitetään rautalangalla reilu kerros rahkasammalta.
Kranssitarpeet siistitään, katkotaan sopivaan mittaan ja niputetaan pieniksi kimpuiksi työtasolle odottamaan.
Sammalkerroksen päälle kiinnitetään rautalangalla pieninä kimppuina kuusenoksat, jäkälät ja pihlajanmarjat. Ensimmäinen nippu sidotaan pajurenkaan keskelle. Seuraava kimppu sidotaan tämän oikealle puolelle, aivan edellisen alapuolelle. Sitten seuraava vasemmalle, myös hieman ensimmäisen alapuolelle. Tämän jälkeen aloitetaan jälleen keskeltä ja jatketaan samaan tapaan kunnes kranssi on täynnä.
Lopuksi kranssiin sidotaan rautalangasta ripustuslenkki.
Huom!
Leonardo da Vinkki -blogilla on joka kuukausi viisinumeroinen luku lukijoita. Olisi todella mukava kuulla ja nähdä mitä te siellä värkkäilette. Tykkää blogin Facebook-sivusta, niin päästään näppärästi juttusille!
0 kommenttia