Paahteiselle parvekkeelleni on vaikea löytää kukoistavia kasveja. Keskikesällä lämpötila kohoaa usein jo aamupäivällä reippaasti yli 30 asteen ja hellepäivinä useimmat kukat, yrtit ja hyötykasvit nuupahtavat. Taistelen kärvennystä vastaan kastelemalla aarteitani aamuin illoin, mutta moni aurinkoisenkaan paikan kasvi ei selviä.
Tähän mennessä takuuvarmoiksi valinnoiksi ovat osoittautuneet vain pelargoni, maksaruoho ja chili. Ne voivat hyvin hellepäivinäkin ja talvehtivina kasveina porskuttavat parvekkeella varhaiskeväästä myöhään syksyyn.
Tänä vuonna ajattelin chilin lisäksi kokeilla paprikan kasvatusta. Onhan chili ja paprika sukulaiskasveja. No, miten meni? Noin niinkuin omasta mielestä.
Parveke
Etelään avautuva, sisään vedetty, lasitettu parveke tuulettomalla sisäpihalla.
+ pitkä kasvukausi (alkaa aikaisin keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn)
+ ei juuri ollenkaan tuholaisia
- helteellä sietämättömän kuuma
- vaikea tuulettaa
- kasvit vaativat paljon vettä
Lajikkeet
Siemenliikkeestä mukaani lähti siemenpussin kuvassa puhtaanvalkoinen paprikalajike 'Amyka' F1. Lajikkeen kehuttiin olevan aikainen ja tuottavan 10 cm pitkiä, suippoja paprikoita. Pensaan korkeudeksi ilmoitettiin 60–90 cm, joten se olisi isoon kukkaruukkuun sopiva. Hinta: 4,50 €.
Toinen kokeiluuni valikoitunut lajike oli liilanvärinen 'Snacking Purple', jonka ilmoitettiin kasvattavan pieniä, 6 cm -pitkiä hedelmiä kompaktissa 30–40 cm korkeassa pensaassa. Eli, kukkaruukussa kasvatettava tämäkin. Hinta: 5,95 €.
Kasvukausi 2019
Kylvö ja taimikasvatus
Kylvin molempien lajikkeiden siemenet 27. tammikuuta.
Odotus palkittiin 8 päivää myöhemmin, kun sekä 'Amyka' että 'Snacking Purple' itivät. Ensin mainitusta iti seuraavan 10 päivän aikana 6/10 siementä. Liilan paprikan siemenistä iti vuorokaudessa kaikki, eli 4/4 siementä.
Keinovalon alla kasvu lähti hyvin alkuun.
'Amyka'
Siirsin 'Amykan' latvotut taimet parvekkeelle 15. huhtikuuta.
Kukinnan alettua pölytin molempien paprikoiden kukat pensselillä, sillä ensimmäistä kertaa en nähnyt parvekkeella koko kesänä mehiläisiä, kimalaisia tai muita pölyttäjiä. Muutama kukka kuivahti paahteessa, mutta useimmat selvisivät.
Ensimmäisen sadon keräsin 29. kesäkuuta. Olin epävarma milloin sadonkorjuun pitäisi alkaa. Odotin, että paprikat olisivat siemenpussin kuvan tapaan valkoisia, kun ne olisivat syötäviä. Todellisuudessa paprikat olivat pienestä alusta lähtien poimintaan asti alla olevan kuvan mukaisesti vaaleankeltaisia.
Kun koko on noin 10 cm, ne voi syödä. Omani tosin kasvoivat kaikki reippaasti yli tuon mitan, mutta en huomannut sen vaikuttavan makuun.
Paprikat ehtivät kasvaa ylimittaiseksi, koska satoa tuli niin paljon, että oksat piti tukea ja osa hedelmistä alkoi punertaa, ennenkuin ne ehdittiin syödä.
Ensimmäistä paprikaa maistaessani en oikein syttynyt 'Amykan' maulle. Pidin sitä jotenkin karvaana. Seuraavana päivänä olin jo ihan myyty. Ei maku ole karvas, vaan mukavalla tavalla raikas ja "ei-makea".
'Amyka' sopii siemenpussin tekstin mukaan myös kypsennettäväksi, mutta me kaikki muksua myöten ihastuimme tähän rapeaa herkkuun niin, että rouskutimme sadon raakana. Ei maltettu valmistaa siitä ruokaa.
'Amyka' sopii erinomaisesti ryhdistämään mietoja makuja. Aamiaisherkukseni vakiintui pieni nokare voita pehmeälle vehnäleivälle ja päälle keitetty kananmuna ja 'Amykan' viipaleita. Tässä on maut kohdallaan!
Mikä yllätti?
- Yksi kasveista venähti lähes parimetriseksi. Muut jäivät kompaktiin 50-60 cm kokoon, eli pienemmiksi kuin siemenpussissa ilmoitettiin.
- Helteellä 'Amykan' hedelmät olivat jo pienenä kirkkaan punaisia, eli lajike menetti erikoisen värinsä. Tällöin myös lajikkeen ominaismaku oli pippurisempi, mutta silti maukas. Alku- ja loppukesä tuotti valkoisia paprikoita, keskikesä ei.
Keräsin viimeisen valkoisen paprikan parvekkeelta 6. lokakuuta. 'Amyka' tuotti satoa 2200 g. Siemenet ja multa maksoivat 10 €, joten kilohintaa kertyi noin 4,5 €.
'Snacking Purple'
Alku on pieni, mutta 16. huhtikuuta vein jo taimet pakkaspeitteen suojaan parvekkeelle.
23. kesäkuuta poimin pensaasta ensimmäisen sadon. Satokausi alkoi siis noin viikkoa ennen aikaiseksi mainostettua 'Amykaa'. Pensas oli silloin puolimetrinen, eli hieman ilmoitettua isompi ja pieniä paprikoita oli aamiaispöytään otettavaksi useampi.
Tavakseni tuli kerätä aina muutama aamulla leivän päällä syötäväksi. Oma suosikkini oli pala paahdettua patonkia, sipaus voita, muutama viipale valkohomejuustoa ja SP:n viipaleita.
Lajike on hauskan näköinen. Se sopii napostelun lisäksi hyvin leivälle tai salaattiin. Maku on mieto. Hedelmälihaa on vain ohut kerros, minkä vuoksi yksi paprika on lähes painoton.
Sato jäi lopulta myös kappalemäärältään kohtuullisen pieneksi, vaikka satokausi jatkui lokakuun ensimmäiselle viikolle asti. Satoa kertyi 370 g. Siemenet ja multa maksoivat 10 €, joten kilohintaa SP:lle kertyi 27 €.
Mikä yllätti?
- Yksi kasveista lähti puikkelehtimaan muiden kasvien sekaan ja venähti 1,5 metriä pitkäksi. Se siitä kompaktista koosta.
- Helteillä väri muuttui kirkkaan liilasta ruskehtavaksi.
- Lajike ei paprikoille tyypilliseen tapaan kukkinut ja tehnyt satoa jaksoittain, mutta ensimmäistä kukintaa ja samalla satokautta jatkui pitkään.
Jatkoon vai ei?
Olen iloisesti yllättynyt, että ylipäätään sain kasvatettua paprikoita parvekkeellani, joka on vaikea kasvuympäristö. Siemeniä kylväessäni ajattelin, että voi käydä niinkin, että sato jää saamatta. Mutta, lähtisinkö tähän uudelleen?
'Amyka' menee automaattisesti jatkoon. En voi enää kesäisin tehdä munavoileipiä ilman sitä. Harmi, että se on F1-lajike, joten siitä ei voi kerätä siemeniä seuraavaa kesää varten.
'Snacking Purple' oli hauska tuttavuus ja voisin kasvatella sitä jatkossakin erikoisen värin vuoksi salaattikasvina. Voileivälle tai kypsennettäväksi valitsisin toisen lajikkeen. Ensi vuonna aioin kuitenkin sen sijaan kokeilla jotakin muuta, sillä paahteisella parvekkeella SP:n sato jää onnettoman pieneksi.
