Käytän tilkkutöissäni kierrätysmateriaaleja. Käytetyistä vaatteista ja tekstiileistä tehdyissä töissä on räsymatoista tuttua lumoa, tarinoita, joita ostokankaista tehdyissä töissä ei ole.
Tämä herkullinen torkkupeitto muistuttaa minua ihanasta ystävästäni Elinasta, jolta kankaat olen saanut. Palat ovat kangasmalleja. Rakastan näitä värejä! Peitto on lumonnut myös poikani, joka jo vauvana silitteli peittoa ja huokaili: "Oi, oi, oi!"
Työ ei siis ole vastavalmistunut, mutta halusin tehdä siitä postauksen esimerkkinä työtavasta, kun tilkkutyön lähtökohtana on satunnaisia kangaspaloja ja työ etenee ilman ennakkosuunnittelua.
Tämä herkullinen torkkupeitto muistuttaa minua ihanasta ystävästäni Elinasta, jolta kankaat olen saanut. Palat ovat kangasmalleja. Rakastan näitä värejä! Peitto on lumonnut myös poikani, joka jo vauvana silitteli peittoa ja huokaili: "Oi, oi, oi!"
Työ ei siis ole vastavalmistunut, mutta halusin tehdä siitä postauksen esimerkkinä työtavasta, kun tilkkutyön lähtökohtana on satunnaisia kangaspaloja ja työ etenee ilman ennakkosuunnittelua.
Toteutus
Varsinaista ompelusuunnitelmaa on turha tehdä, kun lähtee kokoamaan tilkkupeittoa satunnaisista kankaanpaloista. Työ etenee parhaiten, kun se saa muotonsa käytettävissä olevan materiaalin mukaan.
Työn valmistumista voi kuitenkin ohjailla. Ensin valitaan haluttu värimaailma ja kootaan esille siihen sopivat kankaat. Palat levitetään lattialle ja tarkistetaan niiden sopivuus toinen toisiinsa. Paloja vaihdellaan, kunnes joukossa ei enää ole kokonaisuuteen sopimattomia, liian vaaleita tai tummia, räikeitä tai kuvioltaan ristiriitaisia palasia.
Palat ladotaan tasaiselle pinnalle. Joitain paloja leikataan pienemmäksi, toiset palat kootaan muotoonsa useammasta pienestä tilkusta. Muokkausta jatketaan kunnes kankaat peittävät tasaisesti koko pinnan ja peitto on halutun kokoinen, tässä tapauksessa 140 x 170 cm.
Kun päällinen on valmis, leikataan tausta pehmeästä tai pörröisestä kankaasta, joka sopii tilkkutyön väreihin. Pala saa tässä vaiheessa olla reilusti päällistä isompi. Päällinen, vanu ja tausta kiinnitetään hakaneuloilla n. 20 cm välein yhteen.
Tikkaus aloitetaan keskeltä ja edetään reunoja kohti. Suorakaiteen tai neliön muotoinen , ruuvilla säädettävä tikkauskehys olisi paras, mutta minulla on käytössä pyöreä ja soikea malli. Näilläkin pärjää.
Reunat leikataan ja tasoitetaan vasta, kun peitto oli tikattu. Pohjakangas käännetään reunaksi peiton etupuolelle ja reuna ommellaan käsin tai koneella.
Reunat leikataan ja tasoitetaan vasta, kun peitto oli tikattu. Pohjakangas käännetään reunaksi peiton etupuolelle ja reuna ommellaan käsin tai koneella.
Materiaalit
kuviollisia, syksyn väreissä hehkuvia kankaitataustaksi 150 x 180 cm erityisen pehmeää tai pörröistä kangasta
vanua
tikkauslankaa
0 kommenttia